• navigaatio

Lausunto: Rikosuhripolitiikka ja uhrien tukipalvelut -hanke

Pro-tukipiste on riippumaton kansalaisjärjestö, joka on 25 vuoden ajan edistänyt seksi- ja erotiikkapalveluita myyvien ihmisten asemaa ja oikeuksia Suomessa tarjoamalla kohderyhmälle matalan kynnyksen sosiaali- ja terveyspalveluita, sekä vaikuttamalla kohderyhmän asemaan ja oikeuksiin yhteiskunnan rakenteissa. Tukitoimintamme kautta tavoitamme vuosittain n. 1500 - 2000 seksi- tai erotiikkapalveluita myyvää henkilöä. Tuotamme myös luottamuksellisia tukipalveluita sekä oikeudellista neuvontaa ja avustamista ihmiskaupparikoksen uhriksi joutuneille. Tukipalvelujemme piirissä oli vuoden 2013 aikana 16 ihmiskaupparikoksen uhria, joista viittä lakimiehemme avusti rikosoikeudellisessa prosessissa. Auttamisjärjestelmän olemassaolon aikana Pro-tukipisteen palveluissa on ollut yhteensä 49 ihmistä, joiden kertomassa on ollut niin vahvoja viitteitä ihmiskaupasta, että heidän kanssaan on otettu puheeksi ihmiskauppa ja mahdollisuudet avun hakemiseen. Näistä henkilöistä 26 on tai on ollut auttamisjärjestelmässä, kahden osalta auttamisjärjestelmä on tehnyt kielteisen päätöksen ja 21 ei ole antanut lupaa tehdä esitystä auttamisjärjestelmään ottamiseksi. Pro-tukipisteen lakimies on avustanut erilaisissa oikeudellisissa prosesseissa 20 ihmiskaupparikoksen uhria. Pro-tukipiste kohtaa ja tukee osana asiakastyötään myös muiden rikosten uhreja, joista monet ovat ulkomaalaistaustaisia ja muutoin haavoittuvassa asemassa. 


Pro-tukipiste kiittää Kansallinen rikosuhripolitiikka ja uhrien tukipalvelut -hankkeen toimikuntaa mahdollisuudesta tulla kuulluksi kansallisen strategian valmistelussa. Pro-tukipiste on tukenut vuosia ihmiskauppa-, seksuaali- ja muiden rikosten uhreiksi joutuneita ihmisiä, jotka ovat hakeneet apua järjestömme matalan kynnyksen palveluista. Olemme havainneet työssämme suuria puutteita vakavienkin rikosten asianomistajien oikeusturvan ja hyvinvoinnin toteutumisessa. Keskitymme siis lausunnossamme perustyömme kautta tutuksi tulleisiin, erityisen haavoittuvassa tilanteessa elävien rikosten uhrien asemaan. Olemme jakaneet lausuntomme kolmeen osioon, joista ensimmäinen käsittelee haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten vaikeuksia päästä oikeusturvan piiriin. Toisessa osassa keskitymme rikosprosessiin, ja lopuksi kiinnitämme huomiota uhrien asemaan tuomioistuinratkaisujen jälkeen.

1. Esteet oikeusturvaan pääsyssä

Yleisen oikeudellisen aseman ja negatiivisen leiman vaikutus


Prostituoituihin kohdistuu vahva negatiivinen, sosiaalinen leima. Pro-tukipisteen kokemuksen mukaan tämä leima vähentää ihmisten uskallusta hakea omia oikeuksiaan vakavissakin rikostapauksissa. Negatiivisen leiman lisäksi lainsäädäntöömme sisältyy säännöksiä[1], joista seuraavat sanktiot vähentävät entisestään seksuaalipalveluita myyvien ihmisten rohkeutta ilmoittaa itseensä kohdistuneista rikoksista ja oikeuksien loukkauksista viranomaisille.

Rikosten uhreja kohtaavien tahojen tulisi olla tietoisia omista ja yhteiskunnassa vallitsevista asenteista, joihin liittyy erityisesti seksuaalirikoksissa uhriutuneiden syyllistäminen. Tällaiset asenteet pahimmillaan estävät avun hakemista ja saamista. Esteitä luovat leimautumisen pelko ja heikko luottamus siihen, että viranomainen uskoisi seksuaalipalveluita myyvän ihmisen kertomusta.

Ulkomaalaistaustaiset seksuaalipalveluiden myyjät saattavat pelätä maasta poistamista. Poliisi voi näyttäytyä heille viranomaisena, joka tarjoaa rangaistuksia, muttei suojaa. Prostituutioon liittyvä häpeä ja paljastumisen pelko vaikuttavat negatiivisesti rikoksista ilmoittamiseen myös suomalaisten ja EU-kansalaisten kohdalla. Esimerkiksi seksuaali-, väkivalta- ja syrjintärikokset jäävät näistä syistä usein piiloon. Todistajien saaminen rikostapauksissa ylipäätään voi olla vaikeaa, jos potentiaalinen todistaja on Suomessa seksuaalipalveluita myynyt kolmannen maan kansalainen. Samat ongelmat kytkeytyvät myös ihmiskaupparikoksiin, silloin kun rikoksen uhri on toiminut seksuaalipalveluiden myyjänä.


Oleskelustatus ja ulkomailla uhriutuminen

 

Prostituutioon liittyvän stigman lisäksi maassaolostatus vaikuttaa rikoksen uhrin mahdollisuuksiin käyttää oikeuksiaan. Ihmiskaupan uhrit ovat tällä hetkellä ainoita rikoksen uhreja, joille myönnetään rikoksen uhreina oleskelulupa. Tällä oleskeluluvalla turvataan asianomistajan maassaoleskelu rikosprosessin aikana. Henkilöä voidaan kuulla esitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä ja tekijän rikosvastuuseen saaminen on paremmin turvattu kuin muissa rikoksissa.

Muissa rikostyypeissä uhrien asema on huomattavasti huonompi. Olemme kohdanneet tilanteita, joissa vakavien väkivalta- ja seksuaalirikosten kohteeksi joutuneet, viisumilla Suomessa oleskelevat ihmiset eivät saa rikoksen uhreina muuta tukea kuin akuutin terveydenhuollon. Mikään taho ei vastaa näiden uhrien majoituskustannuksista, toimeentulosta tai terveydenhoitokustannuksista esitutkinnan ja syyteharkinnan aikana. Uhreilla ei ole usein mahdollisuutta jäädä Suomeen odottamaan oikeudenkäyntiä. Seksuaalirikoksissa näyttö lepää merkittäviltä osin asianomistajan kertomuksen varassa, minkä vuoksi asianomistajan läsnäololla prosessissa olisi huomattava merkitys. Mikäli asianomistajan maassaoloa ei ole turvattu koko rikosprosessin ajaksi, asianomistajan oikeusturvan toteutuminen ja tekijän rikosoikeudelliseen vastuuseen saattaminen vaarantuu. Pidämme tätä merkittävänä puutteena suomalaisessa järjestelmässä.

Pro-tukipisteen kokemuksen mukaan Suomen ulkopuolella rikoksen uhreiksi joutuneiden ihmisten asema on täällä heikko. Tästä asiasta on käyty paljon keskustelua ihmiskaupparikoksen uhrin asemaa koskevaa lainsäädäntöä kehittäneessä työryhmässä[2]. Rikoksessa uhriutumisesta seuranneet negatiiviset vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin ovat todellisia, vaikka rikos olisi tapahtunut Suomen rajojen ulkopuolella. Muualla uhriutunut ihminen voidaan esimerkiksi käännyttää tai karkottaa maahan, jossa rikoksen tekijä elää. Tämä lisää huomattavasti uudelleen uhriutumisen riskiä ja voi johtaa siihen, että uhrin henki ja turvallisuus joutuvat uhatuiksi.


Matalan kynnyksen neuvontapalveluiden puute


Rikosten uhrien saattaa olla vaikeaa löytää oikea-aikaista matalan kynnyksen neuvontaa ja asiantuntevaa keskusteluapua. Järjestöjä, jotka tarjoavat ammatillisia palveluita esimerkiksi seksuaalista väkivaltaa kohdanneille, on olemassa niukasti, eikä tilanne ole tasa-arvoinen Suomen eri alueilla. Tilanne on erityisen huono niiden ihmisten kohdalla, jotka eivät puhu suomea, ruotsia tai englantia.

 

 

2. Uhrin oikeusturvan ja palveluiden puutteet puutteet rikosprosessissa

Avustajan asiantuntemuksen merkitys


Rikoksen uhrin oikeudellisella avustajalla on suuri merkitys uhrin oikeuksien toteutumisen kannalta. Tämä on havaittu Pro-tukipisteen työssä. Avustajien merkitys uhrien oikeusturvan suhteen tulee vahvistumaan entisestään, jos ja kun parituksen kohteille myönnetään oikeus avustajaan esitutkintavaiheesta lähtien (HE 103/2014). Uudistus voisi mahdollistaa yhä useamman ihmiskaupan uhrin kohdalla tunnistamisen ja uhrin oikeuksien toteutumisen, mutta myönteinen kehitys on riippuvainen avustajien ammatillisesta osaamisesta.

Rikoksen uhrille ilmoitetaan esitutkinnassa hänen oikeutensa avustajaan. Kokemuksemme mukaan näyttää siltä, että uhrit eivät kykene omien oikeuksien toteutumisen kannalta mieltämään avustajan merkitystä itselleen jo esitutkinnan aikana. Tästä syystä esitutkintaviranomaisten tulisi varmistua siitä, että asianomistaja on ymmärtänyt tämän oikeutensa ja osaa käytännössä hakea avustajaa. Esimerkiksi seksuaalirikosten uhreille tulisi tuoda selkeämmin esille se, että uhri ei joudu itse maksamaan avustamiseen liittyviä kuluja. Muidenkin rikostyyppien kohdalla on tärkeää selvittää uhrille prosessista hänelle aiheutuvat taloudelliset vaikutukset (mahdolliset kustannukset ja korvaukset).

Valitettavasti olemme kohdanneet tilanteita, joissa asianajaja ei ole tiennyt, että seksuaalirikosten uhreille tulisi hakea avustajan määräystä ensisijaisesti ROL 2 luvun 1a §:n mukaisesti. Jos asianajajat toimivisivat oikein, avustamiseen liittyvät kulut menisivät kokonaisuudessaan valtion varoista, eikä asianomistaja joutuisi lainkaan maksamaan omavastuuosuutta. Asianomistajan tulot eivät myöskään vaikuta mahdollisuuteen saada avustajaa. Tähän seikkaan olisi syytä kiinnittää huomiota esimerkiksi asianajajien koulutuksessa.

Olisi myös tärkeää löytää keinoja informoida nykyistä paremmin asianomistajia avustajien osaamisalueista. Koska viranomaiset eivät saa suositella osaavia avustajia, valitsevat vakavissakin rikoksissa uhriutuneet henkilöt avustajansa aakkosittain järjestetystä luettelosta, usein vailla käsitystä avustajan taustasta. Olemme kohdanneet asiakastyössämme vakaviakin esimerkkejä siitä, että avustajilla ei ole ollut riittävää perehtyneisyyttä esimerkiksi seksuaalirikoksiin liittyvistä rikosoikeudellisista prosesseista ja uhrin tuen tarpeista sen aikana. Ongelma on erityisen suuri niiden asianomistajien kohdalla, jotka eivät tunne suomalaista yhteiskuntaa ja oikeusjärjestelmää, ja jotka ovat pelkästään avustajan asiantuntemuksen varassa.


Asianomistajan tuki prosessin aikana

Pidämme tärkeänä sitä, että asianomistaja saa tuomioistuinkäsittelyn aikana itselleen tukihenkilön ainakin niissä tapauksissa, joissa asianomistaja kuuluu erityisen haavoittuvaan ryhmään (esimerkiksi nuoret, seksuaalirikoksen kohteeksi joutuneet, kielitaidottomat jne.). Tästä syystä Rikosuhripäivystyksen kattavan valtakunnallisen tukityön kehittäminen on äärimmäisen tärkeää.

Asianomistajan psyykkisen tilan arviointi

Olemme samaa mieltä kansallisen ihmiskaupparaportoijan[3] kanssa siitä, että Suomeen tulisi luoda järjestelmä tiettyjen rikosten asianomistajan psyykkisen tilan arviointia varten. Tällä hetkellä psyykkisen tilan arvioinnin järjestäminen on täysin sattumanvaraista. Kokemustemme valossa on ilmeistä, että arviointijärjestelmän puuttuminen on merkittävä este seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän ihmiskaupan uhrien oikeuksien toteutumiselle. Pidämme tärkeänä arviointijärjestelmän luomista viranomaisjärjestelmän sisälle ja sellaisten yksiköiden yhteyteen, joilla on erityisosaamista seksuaalisesta väkivallasta ja siihen liittyvästä traumatisoitumisesta. Viranomaisjärjestelmä voitaisiin luoda esimerkiksi lisäämällä pääkaupunkiseudulla HUSin lasten ja nuorten oikeuspsykiatrisen osaamiskeskuksen tai Kellokosken nuorisopsykiatrian osaston resursseja ja osaamista. Järjestelmän alueellinen kattavuus tulisi varmistaa sisällyttämällä se tuleviin sote-alueisiin.


Pitkittyneet rikosoikeudelliset prosessit

Suomessa rikosten uhriksi joutuneiden ihmisten asemaa heikentävät myös erittäin pitkäkestoiset rikosoikeudelliset prosessit. Voi kestää kuukausia, tai jopa vuosia, kun esitutkinnan käynnistymisestä päästään ensimmäiseen oikeuskäsittelyyn. Näin pitkä prosessi on asianomistajan kannalta kohtuuton. Pitkittyminen vaikuttaa oleellisesti ulkomaalaisen, Suomessa rikoksen uhriksi joutuneen henkilön asemaan. Ulkomaalaiset uhrit haluavat yleensä palata perhe- tai muista syistä lähtömaahansa mahdollisimman pian.  Asianomistajan henkilökohtainen tilanne yhdistettynä oleskeluoikeuksiin liittyviin rajoituksiin voi käytännössä johtaa siihen, että vakavatkin rikokset voivat jäädä tutkimatta ja syylliset asettamatta vastuuseen teoistaan.

 

3. Uudelleenuhriutumisen ennaltaehkäisyyn panostettava 

Psyykkisen tuen tarve


Uhrin saamat tukipalvelut vaikuttavat siihen, kuinka hyvin asianomistaja selviytyy rikosoikeudellisesta prosessista ja toipuu rikoksen uhriksi joutumisesta. Pidämme tärkeänä sitä, että rikosten uhrien tukipalvelut suunniteltaisiin uhrin kanssa pitkäjänteisesti niin, että myös rikosprosessin jälkeinen aika ja oikeuskäsittelyiden väliin jäävät jaksot huomioitaisiin. Tukisuunnitelma tulisi mahdollisuuksien mukaan tehdä myös niissä tilanteissa, joissa ulkomaalaistaustainen rikoksen uhri palaa joko väliaikaisesti tai pysyvästi lähtömaahansa.

Liian lyhytkestoinen tuki voi jättää rikoksen uhrin hyvin haavoittuvaan tilanteeseen, mikä lisää uudelleen uhriutumisen riskiä. Pitkäkestoisen tuen tarvetta puoltaa olemassa oleva tutkimustieto seksuaalisessa hyväksikäytössä uhriutumisesta. Traumaattisia tapahtumia kohdanneet ihmiset ovat usein kykeneviä hakemaan apua vasta vuosikausia rikoksen tapahtumisen jälkeen. Tämän vuoksi palveluita tulisi olla tarjolla matalalla kynnyksellä myös silloin kun rikoksen tapahtumisesta on kulunut aikaa.              

Nykytilanteessa rikosten uhreille tarkoitetussa palvelujärjestelmässä ei ole huomioitu pidempikestoisen psyykkisen tuen tarvetta. Uhrin oleskelustatus, asuinkunta ja se, keitä uhrien kanssa työskentelee, vaikuttaa suuresti siihen, saako uhri tarvitsemansa palvelut vai ei.  Esimerkiksi ihmiskaupan uhreille on tarjolla tukipalveluita lähinnä rikosprosessin aikana. Rikosprosessin päätyttyä ja eri oikeusasteissa käytävien prosessien välillä uhrit jäävät usein täysin ilman tukea.

 

Uhrin yksityisyydensuoja

Tiedotusvälineillä on merkittävä rooli paitsi asenteisiin vaikuttamisessa, myös keskustelun herättäjänä. Oikeusasiakirjojen julkisuus edellyttää rikosasioista uutisoitaessa tiedotusvälineiltä eettistä harkintaa. Pro-tukipiste on huolissaan Suomeen rantautuneesta tavasta käsitellä esimerkiksi ihmiskaupparikoksiin liittyviä asioita yksityiskohtaisesti mediassa. Rikosten uhrien yksityisyyden suojan kunnioittamisen tulisi olla journalismissa aina ensisijaista. Uhrien kokemusten yksityiskohtainen avaaminen suurelle yleisölle ei ole perusteltavissa edes yleisen edun nimissä, koska se on omiaan lisäämään uhrin kärsimyksiä ja oikeuttaa uhrin näkemisen yhteiskuntaamme kuulumattomana henkilönä. Median eettistä harkintaa ei saisi ohjata oletus siitä, että esimerkiksi ihmiskaupparikoksiin liittyvät mediatuotteet ovat ihmiskaupan uhrien ulottumattomissa.

 

Helsingissä 10.11.2014

 

Essi Thesslund                                        Jaana Kauppinen

Kehittämiskoordinaattori                           Toiminnanjohtaja

Pro-tukipiste ry                                         Pro-tukipiste ry

 

Lausunto PDF-muodossa


[1] Ulk.L 148 § sekä Järjestyslain seksuaalipalveluiden myymiseen kohdistuva kielto

[3] Kansallinen ihmiskaupparaportoija – Kertomus 2014. Arvio ihmiskaupan vastaisen toiminnan tilasta ja seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi joutuneiden ihmiskaupan uhrien oikeuksien toteutumisesta rikosprosessissa. Vähemmistövaltuutettu, Helsinki., s. 118.

 

Hallinto ja kokoustilat
Vuorikatu 16 A 10
00100 Helsinki
+358 (0)9 2512 730

Helsingin tukipalvelut
Vilhonkatu 4 B 20, 5. kerros
00100 Helsinki
+358 (0)9 2512 730

Tampereen tukipalvelut
Aleksis Kiven katu 10 E, 3. kerros
33210 Tampere, Finland
+358 (0)3 3454 2200

Turun tukipalvelut
Yliopistonkatu 24 B 28, 2. kerros
20100 Turku, Finland
+358 40 635 0412

© Pro-tukipiste

Anna palautetta »

VAIKUTTAMISTA

yhdenvertaisuuden ja oikeuksien puolesta.

PALVELUITA

seksi- ja erotiikka-alan työntekijöille.