Yhteistyössä kohti ymmärrystä

25.10.2017 / Vaikuttamistyö

Pro-tukipisteen järjestämä juhlaseminaari 10-vuotiaan Iris-työn kunniaksi johdatti osallistujat lähelle asiakastyön pintaa, josta järjestön asiantuntijuus ja vaikuttamistyö ponnistavat.

Labyrintit ovat tuttua kuvitusta niille, jotka ovat nähneet Pro-tukipisteen laatimia animaatioita ihmiskaupan uhrien tunnistamisen, kohtaamisen ja tukemisen teemoista. KokoTeatterissa yli 80 osallistujaa johdatettiin tällaisiin labyrintteihin pysähtymään ja kuulemaan tarinoita, joita Pro-tukipisteen asiakastyössä on kohdattu.

Yhdessä tarinoista valkovenäläinen nainen tulee erehdytetyksi Suomeen. Perillä hänet pakotetaan seksityöhön. Nainen saa apua päästyään pakoon ja poliisin puheille.

Toisessa tarinassa kolmannen maan kansalainen kertoo, kuinka hän teini-ikäisenä orpona lähti ensimmäisen poikaystävänsä kanssa Italiaan. Siellä hän tuli pakotetuksi seksityöhön ja karkasi tekemään samaa työtä kadulle saadakseen edes rahat itselle. Hän kuuli, että Suomesta voisi saada apua. Hän teki pitkän ja vaikean matkan pohjoiseen, tuli autetuksi ja ehti perustaa perheenkin. Sitten hän tuli palautetuksi yksin Italiaan, eikä tiedä, mitä seuraavaksi tapahtuu.

Kolmannessa tarinassa asiakas kiittää Pro-tukipistettä: jo se voi auttaa ratkaisevasti pääsemään irti hyväksikäytöstä, että on paikka, johon tulla neulomaan, joku antaa bussirahan ja lähtee kaveriksi käymään kaupassa, kun ulkona liikkuminen pelottaa.

Pro-tukipisteen toiminnanjohtaja Jaana Kauppinen valotti ihmiskaupan vastaisen työn historiaa.

Seminaarissa puhuivat myös Iris-työn tekijät: tarinoiden todistajat ja tulkkaajat.

Palvelujohtaja Minna Huovinen avasi seminaari kertomalla, että koko Pro-tukipisteen toiminta on ihmiskaupan vastaista työtä. Oikea aikainen ja luottamuksellinen tuki paitsi vähentää hyväksikäytön riskejä niin myös auttaa niitä, jotka ovat jo joutuneet erilaisten rikosten uhreiksi.

Toiminnanjohtaja Jaana Kauppinen valotti puheessaan, kuinka Pro tukipisteen ihmiskaupan tuntemus on karttunut kautta järjestön 90-luvulla alkaneen historian; kuinka tavat puhua ilmiöstä vakiintuivat 2000-luvulle tultaessa vastaamaan kansainvälisen rikosoikeuden kielen lisäksi myös asiakastyössä kohdattuja todellisuuksia ja kuinka Pro-tukipiste on ollut alusta pitäen mukana kehittämässä suomalaisia ihmiskaupan vastaisen työn rakenteita.

– Iris-työ alkoi vuonna 2007 neuvonta- ja koulutusprojektina, jossa me koulutimme viranomaisia, järjestöjä ja seurakuntien työntekijöitä ympäri Suomen, vaikka samalla itsekin opiskelimme tätä asiaa. Vuodesta 2010 Iris on ollut osa perustoimintaamme. Viime ja tänä vuonna olemme lisäksi Askelmerkit-hankkeessa kehittäneet välineitä ihmiskaupan tunnistamiseksi.

Iris-työn nykyisyyttä ja tulevaisuutta käsittelevässä puheenvuorossaan erityisasiantuntija Essi Thesslund korosti yhteistyön merkitystä. Hän nosti vertaistyön viime vuosien tähdeksi työmuotojen joukossa ja kannusti muitakin organisaatioita ottamaan sitä laajemmin käyttöön.

– Asiakkaat ovat oman tilanteensa asiantuntijoita. Me tulkkaamme heidän asemaansa rakenteisiin ja rakenteita heille.

– Seksi- ja erotiikka-alalla työskentelevät ovat meidän yhteistyökumppaneitamme. Se, että puolustamme heidän oikeuksiaan, ei ole ristiriidassa sen kanssa, että vastustamme ihmiskauppaa.

Thesslund kiitti myös Neliapila-järjestöyhteistyötä ja kannusti järjestöjä rohkeuteen luoda uusia rakenteita silloin, kun vallitsevat eivät toimi.

– Siirtolaisten oikeudet supistuvat ja rikosoikeudellinen näkökulma dominoi auttamista. Meidän on luotava katse rakenteisiin, jotka työntävät ihmisiä yhteiskunnan ulkopuolelle.

Yhteistyö – innostuksen ja ymmärryksen halun ohella – oli myös yhdenvertaisuusvaltuutetun/ihmiskaupparaportoijan toimistossa työskentelevän ylitarkastaja Maija Koskenojan puheen ytimessä.

Koskenoja aloitti Pro-tukipisteen juristina vuonna 2008, kun Suomen ihmiskauppalainsäädäntö oli aivan tuoretta. Ensin hän luuli olevansa ainoa keltanokka. Sitten hän totesi, ettei Migrissä tai käräjäoikeudessakaan ymmärretty, miten lakia pitäisi tulkita tai soveltaa. Tässä tilanteessa yhteistyö ja vuorovaikutus maahanmuuttoviraston kanssa nousi avainasemaan. Oli neuvoteltava siitä, mitä merkitsee esimerkiksi se, että joku on riippuvaisessa asemassa tai tekijän valtaan ottama.

Koskenoja koki asiakastyötä tekevässä järjestössä työskentelyn hedelmälliseksi oikeudellisen työn näkökulmasta.

– Se lisäsi ymmärrystä siitä, mikä asiakkaan todellisuus on ja antoi mahdollisuuden soveltaa sitä ymmärrystä siihen rikosoikeudelliseen kehikkoon, johon juristin pitää se saada.

Hän toivoisi juristien tänäänkin sukeltavan muun ammatillisen osaamisen piiriin, sillä osaaminen on nyt sirpaloitunutta ja käynnissä olevan muuttoliikkeen tuottamaa haavoittuvuutta ei osata käsitellä.

– Oikeusjärjestelmässä on kahlitsevia rakenteita ja se tuottaa ennakoimattomia päätöksiä.

Askelmerkit dialogiseen tunnistamisen -hankkeessa toimiva ihmiskaupan vastaisen työn erikoisasiantuntija Eva Maria Korsisaari julkisti kolmannen hankkeessa tehdyn animaation nimeltä Yhteisön voima. Se löytyy Askelmerkkien aikana luotavien työkalujen varannosta, Iris-akatemiasta.

Puheessaan Korsisaari toi esiin mustien feministien aktivismista nousevan, intersektionaalisuudeksi
kutsutun teorian ja menetelmän anteja sortoa vastustavalle ja oikeuksia puolustavalle tutkimukselle ja toiminnalle.

– Intersektionaalisen työotteen avulla on mahdollista analysoida valtarakenteita ja kumota hierarkioita, väkevöittää sorrettuja ja kuunnella marginalisoituja, vaalia osallisuutta ja kehkeyttää dialogisuutta.

Korsisaari havainnollisti kuinka esimerkiksi paperittomien suojelun mahdollistava palomuuri-menettely, thainaisten kanssa järjestetyt ja monenlaisen dialogin mahdollistaneet Askelmerkit-työpajat sekä järjestökentän, viranomaistahojen, tutkimuspiirien ja aktivistiyhteisöiden liittoutuminen ihmiskaupan vastaisessa työssä ilmentävät intersektionaalisuudelle keskeisiä arvoja.

Intersektionaalinen työ- ja tutkimusote on vaatelias. Se saa kuitenkin alkunsa jostain hyvin yksinkertaisesta:

– Ilman kohtaamisen etiikkaa mitä meillä on?

Korsisaaren osuuden teemoja käsittelee myös hänen Pro-tukipisteen verkkosivuilta löytyvä blogikirjoituksensa Miten vastata intersektionaalisen feminismin haasteeseen?

Samanaikaisesti vaikuttavia globaaleja valtasuhteita avasi myös virallisen ohjelman päättänyt Becky’s Journey -dokumentti, jossa nuori nigerialainen tyttö kertoo haaveistaan ja kahdesta yrityksestään päästä seksityöhön Eurooppaan. Molemmat matkat päättyivät epäonnisina Afrikan puolelle, ja lisäksi hän todisti kahden matkatoverin kuolemaa.

Dokumentin ohjaaja, juuri Columbian yliopiston professoriksi New Yorkiin valittu antropologi Sine Plambeck totesi videotervehdyksessään, ettei Becky koskaan nähnyt Eurooppaa, vaan kuoli kolmannella matkallaan sitä kohti.

Näistä tunnelmista siirryttiin iloisempaan cocktailtilaisuuteen. Iris-työn keskeiset tekijät Essi Thesslund ja Maija Koskenoja kukitettiin ja heille nostettiin maljat.

– Monet luulevat, että Essin nimi on Iris, Jaana Kauppinen kiteytti Thesslundin roolia ihmiskaupan vastaisessa työssä.

Tilaisuuden yllätysesiintyjäksi ilmestyi turkulainen punk-runoilija Susinukke Kosola hengästyttävine tajunnanvirtoineen.

Teksti: Hanna Kauppinen
Kuvat: Anna Salvatierra

Kirjoittanut: Hanna Kauppinen

Lisää aiheesta

30.10.2017 / Vaikuttamistyö

La Strada International NGO Platform -järjestöverkosto kokoontui viime viikon lopulla Skopjessa Makedoniassa. Pro-tukipisteen Essi Thesslund ja Rikosuhripäivystyksen Pia Marttila vetivät kokouksessa työpajan järjestöjen välisen asiakasyhteistyön tiivistämiseksi kansallisesti ja verkoston jäsenjärjestöjen kesken. Työpajassa keskusteltiin järjestöjen välisen asiakasyhteistyön edellytyksistä ja järjestöjen roolista osana valtioiden rajat ylittävää ihmiskaupan uhrien auttamista nykyisessä siirtolaisuustilanteessa.

18.10.2017 / Vaikuttamistyö